Kissanäyttelyssä Champion Shirley Temple ja very very lovely bulldog. (Virallinen FIFe-arvostelunäyttely) Catshow Kuopiossa 29. -30.11.2014
Tässä menossa Moggi Cog Nakin (Leimu) laatuarvostelu Tuurissa.
Huom. Kaikki näyttelykuvat ovat Tuurista Lokakuulta.
Kissanäyttely on kissojen missikisa. Tavoitteet näillä kisoilla ovat samat kuin koira- tai muilla eläinnäyttelyllä, jalostustyön vertailu. Näyttelyssä kissan tulisi olla missikisakunnossa, puhdas ja terve. Yritän pestä kissat mahdollisimman lähellä näyttelypäivää, jotta turkki säilyisi kauniina. Näyttely alkaa aina eläinlääkärin tarkastuksella.
Kissat esitetään tuomarille yksitellen ja laatuarvostelun jälkeen niitä vertaillaan keskenään. Laatuarvostelussa tuomari ottaa tuntumaa kissaan arvostelupöydällä omin käsin.
Korppu odottelee vuoroaan Tuurissa, naapurin pilli kiinnostaa enemmän.
Vertailussa Maine Coonia yleensä venytetään, mm. jotta se saataisiin näyttämään pitkältä. Toisilla roduilla voi olla erilaisia tapoja. Ei se homma yleensä siihenkään kaadu, jos kissa ei siinä tykkää olla. Useat tuomarit kissaihmisinä ymmärtävät kissaa eläimenä. Tietenkin kissa käytöksellään voi tehdä niin hyvän vaikutuksen, että sillä se karvan hieno ero syntyy, kun vastakkain on kaksi samantasoista otusta.
Tuurin näyttelyssä, Leimu ja Korppu venytettynä(ei paljon).
Näyttelyissä on mukavaa tavata muita kissoihin hurahtaneita ihmisiä. Tärkeää antia on saada palautetta kasvateistaan. Ovatko ne Maine Cooneja, joista kansainväliset tuomaritkin pitävät.
Näyttelyn lopussa valitaan näyttelyn parhaat, mikä on näyttelyistä innostuneen kissan omistajan ja kasvattajan unelmien täyttymys. Moggi Cog Nakki eli Leimu ja Moggi Shöört Silli eli Lumo ovat Oulussa nuorena sinne asti ehdolle päässeet. Tuolloin ei hoksattu, että Lumonkin olisi tullut olla mukana, pohdittiin kaiman kanssa, että ”Joku tollo ei ymmärrä viedä kissaansa paneeliin?!?”
”Shirley Temple” Lettu ja bulldoggi Korppu
Kuopion kissanäyttelyyn mennessä molemmilla tytöillä oli kaksi sertiä(CAC) avoimesta luokasta. Lettu sai Kuopiossa sen yhden puuttuvan Noskova Elenalta, jolla sitten valmistui Championiksi. Lettu siirtyi sunnuntaiksi avoimesta luokaan champion ja sai siinäkin luokassa jo ensimmäisen sertinsä (CACIB) Lene Glemiltä. Sunnuntaina Lettu oli Klemin mielestä myös hopeamuunnokset valkoisella väriryhmän paras(BIV). Shirley Temple kirjattiin arvosteluseteliin :D. Uskon Letun pysyvän babyfacena hamaan saakka ja värikontrasti sen nassussa tukee tätä.
Korppu oli Ex 2, ei sertiä. Toinen saman väriryhmän narttu oli tuomarien mielestä tasapainoisempi tuolloin, mikä on totta, ja se sai sertin. Jotkut kasvavat tasaisesti, kun toisilla tulee ensin jalkaa, päätä, häntää. Itse pidämme Korppua huikeana. Glemin välitön komentti oli ”This is a bulldog”. I tought it’s Maine Coon 😉 . Teinimorfoosissaan Korpulla on pää suhteessa kroppaan vielä keskenkasvuinen, mutta sen runko on täydellinen ja kookas. Jotain villiä siinä on, mutta samalla se on ihana sylikissa, halipallo kuten siskonsakin.
Naiselliset bulldoggi ja muskelimimmi
Korpun täplät
Molemmat olivat tuomareiden kommentointien ja arvostelusetelikirjausten mukaan isokokoisia nartuiksi, näyttämättä silti urokselta. Glem arveli, että Korpusta tulee todella iso tyttö, ei haittaa meitä. Isot tytöt, enemmän tykättävää. Aikuisia nämä ovat vasta noin 4 vuoden iässä, jolloin voidaan lopulta todeta, että siinä se nyt on. Poikkeuksena tästäkin, jollain oli kuulemma pään viimeiset muodot kehittyneet vasta 5-6 -vuotiaana.
Kissa näyttelyssä
Koska kaikki kissat eivät näyttelyissä viihdy, miettii miksi kiusata tittelien vuoksi, joista kissa itse ei ymmärrä höykäsen pöläystä. Automatka satojen kilometrien päähän on myös osaltaan rasittava kissalle. Hotelli asuminen sujuu kyllä ihan hyvin.
Lettu, ikää n. 1 kk
Meidän Lettu Hettuli pelkää näyttelyissä, vaikka kokoaakin itsensä tuomarin pöydällä yllättävän hyvin. Korppu Korppuli ei ole moksiskaan niin yhtään mistään. Siskokset joilla on samat geenit, syntyneet ja kasvaneet samassa ympäristössä, samat kissanlelut ja yhtä tiukka tai väljä pipo omaavat erilaiset rohkeudet ulkomaailmassa.
Kotona oman porukan kesken, tutulla reviirillä meno on rohkeaa ja vauhdikasta. Mikäli Letun olo näyttelyreissuilla näyttää menevän vaikeammaksi, loppuvat reissut hänen osalta siihen. Hän on näyttelytuloksillaan jo osoittanut olevansa rotunsa tyypillinen edustaja ja avoimiin siirtymisen jälkeen hän on ollut kolme kertaa värin paras.
Winter and snow
Desided to write something in english for our friends who does not understand finnish. Pictures say everything in this post too.
Winter came to our home town Kajaani this year too, no surprise on that. Our Maine Coon girls Cate Pilleri alias Lettu and Carpe Dajm alias Korppu saw and felt snow properly first time in November 9 th. We got about 20 centimeters snow. Before that it was like little frost on land.
Catyard got some snow
There was actually no big surprise to be seen when cats went out. They were so curious and could not resist even their own familiar yard seemed to have changed so weird looking. Offcourse some round eyes was seen at first.
Where have all moskitos gone? Not a single fly even?
Ever read Stephen Kings, The Shining? The roots of Maine Coon cat are in state of Maine. Coons coats should be “all weather coat” so in winter itself should not be nothing unbearable.
Some snowflake hunting was seen…
Where did it go?!?
Some role-playing was in the air … I am the great snow leopard.
Be ware snowflake!
Quite soon they came in and were telling us stories about their wild experiences out there. Miijauu x 20 and so on … Maine Coon is talkaktive cat. These days they spent litle time out at the time, but definitely more inside. In the end they are housecats who love warm.
These cats can make a choise, coming in from cold…
when ever they want to.
Some ones doesn’t.
Nostetaan kissa pöydälle, lokakuun viimeiset auringonsäteet
nousevat ihan itse…
Moggi Cate Pilleri 31.10.2014
pyyhkivät samalla pölyt…
Moggi Cate Pilleri ja Moggi Carpe Dajm
jos osaisivat, varmaan leipoisivat myös kakut…
Kissa on lihansyöjä
Kissan ruokinnassa olen lähtenyt siitä, että se on lihansyöjä. Pikku saaliinsa mukana kissa on luonnossa saanut myös niiden vatsan sisältöä, luut ja sisäelimet. Koska kissamme eivät vapaana ulkona liiku, tarjolla on täysravintoa, lihaa ja vettä. Kuivan täysravinnon lisänä meidän pedot syövät yleensä sian- tai naudanlihaa raakana. Joskus tarjolla on muutakin lihaa ja vaihtelun vuoksi silloin tällöin kalaa. Järvikalaa ei raakana tule tarjottua, loisriskin takia. Nykyään vain emäkissa ja pennut ennen luovutusta saavat kaiken muun lisäksi ns. kosteaa ruokaa täysravintona eli purkkimuonaa. Tarkoitus kun on totuttaa pennut moniin makuihin.
Täysravinnon valitsen tarpeen mukaan. Tiineysaikaan emä saa kantaville tarkoitettua ruokaa. Imetysaikana imettävälle tarkoitettua ruokaa ja pennut opettelevat syömisen varta vasten pennuille tarkoitetuilla eväillä. Kasvavillekin on omat ”nappulat”.
Rinkulakippo on kätevä usealle ruokailijalle
Vilja/lisäaineseos ruokia pyrin välttämään. Useat kissalle tarkoitetut valmismuonat sisältävät lihaa vain 5 – 15 prosenttia. Meille tärkeät hiilihydraatti- ja kuitupitoisuudet ovat kissalle melkoisen tarpeettomia. Jotkut sokerit, esim. laktoosi, tiedetään kissan ruoansulatukselle haitallisaksi. Kissan proteiinien tarve on taas on iso. Kasviperäinen proteiini ei käy, se kuormittaa kissan munuaisia. Eläinrasvat ovat kissalle välttämättömiä kun kasviperäiset rasvat eivät ole rasvahappokoostumukseltaan kissalle niin hyviä. Vehnä on kissalle turhaa, se lihottaa kissaa, altistaa virtsakiville ja voi pilata kissan hampaat. Kaikki elimistöön kerääntyvät lisäaineet altistavat erilaisille sairauksille ja kasvaimille. Koiranruoat eivät sisällä kissalle välttämättömiä aminohappoja, kuten tauriinia ja niissä on viljaa. Tauriinia kissa saa lihasta. Tauriinin puute voi aiheuttaa sokeutta ja muutoksia sydänlihaksessa.
Kissat osoittavat tietenkin kiinnostusta myös meidän ruokailua ja ruokia kohtaan. Loistava periaate olisi, että lemmikit eivät osallistu ihmisten ruokailuhetkeen, ainakaan pöydällä seikkaillen. Pösö-mummu on oma lukunsa, mutta laadusta ei hänkään tingi.
Ihmisten eväillä… tarkasti valikoiden…
Leijona olohuoneessasi, sängyssäsi, vessassa, vaatekomerossa…
Maine Coon on iso, vahva, utelias ja rohkea saalistaja.
Eihän nämä kissamme Afrikan isoista kissoista leijonasta, leopardista eikä gepardistakaan periydy, mutta leijonakin oli kuin kissa, iso sellainen, silloin kun se nukkui tai haroi käpälällä kuonoaan tai kaverin kuonoa… tosi söpöä.
Maha täynnä ei muuta kun pötkötellään varjossa, nukutaan, haukotellaan, nukutaan, pestään vähän turkkeja omia ja toisten. Joskus pelataan kavereiden kanssa, lisäännytään ja syödään. Pelaamista ja lisääntymistä me ei nähty.
Nämä isot kissat eivät huvikseen lenkkeile tai käy punttisalilla ylläpitääkseen lihaskuntoaan. Huikeat lihakset on ohjelmoitu heille geeneihin. Lihasten ylläpitoon he tarvitsevat vain oikeanlaista ravintoa. Se ei ole aina helppoa.
Onnistuimme näkemään pari isoa ”kissaa” melko äskettäin napatulla saalilla.
Masai Marassa gebardi lounaalla
Thomson gasellissa ei taida paljon muuta olla kun proteiineja. Ihan vähän ruohoa vatsan pohjalla, mikä sekin oletettavasti lentää pihalle juuri ennen…
Viittaukset kotona pötköttäviin kissoihin katosivat kuin savuna ilmaan, sillä hetkellä kun näin tämän urosleijonan puhvelin tartarpaistilla. Hän ei vaikuttanut enää kovin nuorelta. Naaraita odotteli sivumalla. Uskoaksemme vuoroaan päästä syömään lauman johtajan jälkeen.
Masai Maran kansallispuistossa.
Masai Maran luonnonsuojelualue Etelä-Keniassa, Narokissa
Masai Maran kansallispuisto on aitaamaton alue, jossa(josta) eläimet voivat tulla ja mennä vapaasti. Kansallispuiston alueella niitä suojelevat salametsästäjiltä metsänvartijat. Eläimiä on laajalla aluella runsaasti. Isojen kissojen lisäksi tyypillistä oli nähdä norsuja, pahkasikoja, kirahveja, seeproja, tuhannen erilaisia antilooppeja, strutseja ja Mara joella virtahepoja sekä krokotillejä. Äläkä usko, että ne otukset tuohon listaan loppuivat, siellä nähtävistä eläimista ja tapahtumista saisi kokonaan oman blogin.
Terve kissa nukkuu hyvin ja paljon
Keskimääräistä rennompaa unta ja paljon
Kissanpentujen nukkumista katsellessa tulee kertakaikkisen hyvälle tuulelle. Se on hyvä terapiamuoto. Tympeät asiat vain katoavat mielestä ja naama vääntyy hymyyn. Kissanpentujen sanotaan nukkuvan kolmen ensimmäisen viikkonsa aikana 90 prosenttia ajastaan. Siinä on monta terapiatuntia, joista ladata positiivista energiaa. Kissankasvatuksen mukavia puolia.
Aikuinenkin kissa osaa rentoutumisen taidon. Täysikasvuisen kissan kerrotaan nukkuvan noin 65 prosenttia koko elämästään, mikäli on terve. Puolet nukkuma-ajasta kissa nukkuu pinnallista unta ja viisitoista prosenttia menee syvässä unessa. Näiden lukujen valossa, kissa on seitsemisen tuntia päivästään hereillä.
Unta kissat näkevät ihan kuten mekin. Ensimmäinen Maine Coon kissoistani Demi saattoi säpsähtäen herätä kesken unien ja juoksi huutomaukuen syliin. Oli ressukka nähnyt pahaa unta. Vaikka ne venytellen normaalisti heräävät, silmiään söpösti valossa siristellen availevat, kissan kerrotaan siirtyvän unesta sata prosenttiseen virkeystilaan nopeammin kuin yhdenkään toisen eläimen tiedetään tekevän.
Moggi nimellä Maine Coon kissan kasvatusta
Moggi kasvattajanimi on rekisteröity FIFessä vuonna 1997. Kissan kasvattajaksi aikovan on hankittava kasvattajanimi jo ensimmäiseen rotukissapentueeseen, mikäli ne aiotaan rekisteröidä. Kissa kuten koirakin on sekarotuinen ilman rekisterikirjaa. Kissoja ei pysty rekisteröimään, ellei kasvattajanimeä ole tai kasvattamiseen liittyvät sopimukset eivät ole kunnossa. Lisäksi siitoskissoilta vaaditaan joitakin terveydellisiä testejä, ennen kuin niitä saa käyttää jalostukseen.
Kissan kasvattelu on Suomessa hyvinkin pitkälle harrastustoimintaa. Kissan kasvatus paikkaa (käytännössä kasvattajan kotia), kutsutaan joskus kissalaksi, vastineena kennelille.
Suomalaisten rotukissayhdistysten keskusliitto on Suomen Kissaliitto ry. Kissaliiton sivuilta löydät tietoa rotukissatoiminnasta Suomessa – kasvatuksesta, kissatapahtumista, yhdistyksistä sekä eri kissaroduista.
Moggi Maine Coon kissat 