Huom. Kaikki näyttelykuvat ovat Tuurista Lokakuulta.
Kissanäyttely on kissojen missikisa. Tavoitteet näillä kisoilla ovat samat kuin koira- tai muilla eläinnäyttelyllä, jalostustyön vertailu. Näyttelyssä kissan tulisi olla missikisakunnossa, puhdas ja terve. Yritän pestä kissat mahdollisimman lähellä näyttelypäivää, jotta turkki säilyisi kauniina. Näyttely alkaa aina eläinlääkärin tarkastuksella.
Kissat esitetään tuomarille yksitellen ja laatuarvostelun jälkeen niitä vertaillaan keskenään. Laatuarvostelussa tuomari ottaa tuntumaa kissaan arvostelupöydällä omin käsin.
Vertailussa Maine Coonia yleensä venytetään, mm. jotta se saataisiin näyttämään pitkältä. Toisilla roduilla voi olla erilaisia tapoja. Ei se homma yleensä siihenkään kaadu, jos kissa ei siinä tykkää olla. Useat tuomarit kissaihmisinä ymmärtävät kissaa eläimenä. Tietenkin kissa käytöksellään voi tehdä niin hyvän vaikutuksen, että sillä se karvan hieno ero syntyy, kun vastakkain on kaksi samantasoista otusta.
Näyttelyissä on mukavaa tavata muita kissoihin hurahtaneita ihmisiä. Tärkeää antia on saada palautetta kasvateistaan. Ovatko ne Maine Cooneja, joista kansainväliset tuomaritkin pitävät.
Näyttelyn lopussa valitaan näyttelyn parhaat, mikä on näyttelyistä innostuneen kissan omistajan ja kasvattajan unelmien täyttymys. Moggi Cog Nakki eli Leimu ja Moggi Shöört Silli eli Lumo ovat Oulussa nuorena sinne asti ehdolle päässeet. Tuolloin ei hoksattu, että Lumonkin olisi tullut olla mukana, pohdittiin kaiman kanssa, että ”Joku tollo ei ymmärrä viedä kissaansa paneeliin?!?”
Kuopion kissanäyttelyyn mennessä molemmilla tytöillä oli kaksi sertiä(CAC) avoimesta luokasta. Lettu sai Kuopiossa sen yhden puuttuvan Noskova Elenalta, jolla sitten valmistui Championiksi. Lettu siirtyi sunnuntaiksi avoimesta luokaan champion ja sai siinäkin luokassa jo ensimmäisen sertinsä (CACIB) Lene Glemiltä. Sunnuntaina Lettu oli Klemin mielestä myös hopeamuunnokset valkoisella väriryhmän paras(BIV). Shirley Temple kirjattiin arvosteluseteliin :D. Uskon Letun pysyvän babyfacena hamaan saakka ja värikontrasti sen nassussa tukee tätä.
Korppu oli Ex 2, ei sertiä. Toinen saman väriryhmän narttu oli tuomarien mielestä tasapainoisempi tuolloin, mikä on totta, ja se sai sertin. Jotkut kasvavat tasaisesti, kun toisilla tulee ensin jalkaa, päätä, häntää. Itse pidämme Korppua huikeana. Glemin välitön komentti oli ”This is a bulldog”. I tought it’s Maine Coon 😉 . Teinimorfoosissaan Korpulla on pää suhteessa kroppaan vielä keskenkasvuinen, mutta sen runko on täydellinen ja kookas. Jotain villiä siinä on, mutta samalla se on ihana sylikissa, halipallo kuten siskonsakin.
Naiselliset bulldoggi ja muskelimimmi
Molemmat olivat tuomareiden kommentointien ja arvostelusetelikirjausten mukaan isokokoisia nartuiksi, näyttämättä silti urokselta. Glem arveli, että Korpusta tulee todella iso tyttö, ei haittaa meitä. Isot tytöt, enemmän tykättävää. Aikuisia nämä ovat vasta noin 4 vuoden iässä, jolloin voidaan lopulta todeta, että siinä se nyt on. Poikkeuksena tästäkin, jollain oli kuulemma pään viimeiset muodot kehittyneet vasta 5-6 -vuotiaana.
Kissa näyttelyssä
Koska kaikki kissat eivät näyttelyissä viihdy, miettii miksi kiusata tittelien vuoksi, joista kissa itse ei ymmärrä höykäsen pöläystä. Automatka satojen kilometrien päähän on myös osaltaan rasittava kissalle. Hotelli asuminen sujuu kyllä ihan hyvin.
Meidän Lettu Hettuli pelkää näyttelyissä, vaikka kokoaakin itsensä tuomarin pöydällä yllättävän hyvin. Korppu Korppuli ei ole moksiskaan niin yhtään mistään. Siskokset joilla on samat geenit, syntyneet ja kasvaneet samassa ympäristössä, samat kissanlelut ja yhtä tiukka tai väljä pipo omaavat erilaiset rohkeudet ulkomaailmassa.
Kotona oman porukan kesken, tutulla reviirillä meno on rohkeaa ja vauhdikasta. Mikäli Letun olo näyttelyreissuilla näyttää menevän vaikeammaksi, loppuvat reissut hänen osalta siihen. Hän on näyttelytuloksillaan jo osoittanut olevansa rotunsa tyypillinen edustaja ja avoimiin siirtymisen jälkeen hän on ollut kolme kertaa värin paras.