MAINE COONIN ULKOISTA TURKIN ym. HOITOA

Löysin vanhan ohjeen puolipitkäkarvakissan hoidosta. Olen varmaankin saanut sen aikoinaan Demin mukaan Anjalta. Suomen Kissaliiton logolla se on varustettu. Joten alkuperäinen lähde lienee, Suomen Kissaliitto R.Y. Kopioin tuon ohjeen tähän kissan hoitoa koskevaan sivuun kirjoittaen sen uudelleen, koska se on edelleen toimiva.

***

PUOLIPITKÄKARVAISEN KISSAN TURKIN HOITO

Puolipitkäkarvaisen kissan turkin hoidossa tärkeintä on säännöllisyys ja se, että kissa totutetaan siihen jo pennusta alkaen.

TURKINHOITOVÄLINEET

Välttämättömiä turkinhoitovälineitä on metallikampa, joka on keskitiheä. Lisäksi niin halutessa voidaan käyttää sopivankokoista luonnonharjasharjaa. Puolipitkäkarvan turkkiin ei kuulu laittaa vauvantalkkia kuin korkeintaan esim. rasvahännän hoitoon ja korvantauksiin. Hyvin hoidetulla ja ruokitulla kissalla turkki ei kaipaa muita erikoisjärjestelyjä kuin pesun tarvittaessa.

Karstatyyppisellä harjalla on kätevä pöyhiä turkkia ja se nappaa mukaansa hyvin irtokarvaa.

KAMPAAMINEN

Kampaa ensin korvan taukset, kaula ja kauluri. Käännä kissa selälleen ja kampaa koko vatsapuoli hellävaraisesti unohtamatta kainaloita ja reisien sisäpuolia. Takapuoli on yleensä kissoilla erittäin arka paikka ja varsinkin uroksen kanssa saa olla varovainen. Näissä paikoissa kissan iho on erittäin ohutta ja herkkää, joten kampaa hellävaraisesti mutta päättäväisesti. Kissan kyljet voit kammata pitäen kissaa vuorotellen kummallakin kyljellä tai seisaaltaan kuten keskiselkää kammatessa. Kissa kammataan yleensä myötäkarvaan, mutta paikoitellen vastakarvaan kampaaminen poistaa irtokarvan parhaiten. Omat ja kissasi mieltymykset löytyvät ajan kanssa. Puolipitkäkarvaisen kissan turkki ei yleensä takkuunnu kovin helposti, joten kissa kammataan pari kertaa viikossa. Karvanlähdön aikaan päivittäin.

Kissan kammat ja harjat kannattaa pitää käden ulottuvilla. Kun kissa hakeutuu seuraasi voit samalla kampailla sitä muuten vaan ja siitä muodostuu yksi hellittelytapa. Tarkkaile kainaloita, puhvihousuja ja kauluria, varsinkin heinäkuun helteiden aikaan ne tuppaavat menemään helpommin takkuun, jos karva on niillä kohdin pitkää.

PESU JA KUIVAUS

Kissa pestään vedellä ja shampoolla. Pesutiheys määräytyy turkin likaisuuden mukaan. Näyttelykissa pestään aina ennen näyttelyä. Käytä pesemiseen tunnettujen valmistajien kissashampoota. Kokeilemalla eri tuotteita löydät kissallesi sopivimman. Pestessä kastele kissa kauttaaltaan kaulasta alaspäin suihkulla tai ämpärissä. Vaahdota kasteltu alue shampoolla muistaen erityisesti rinnus, korvien alapuoli, kainalot, vatsa, takamus ja häntä. Varo kasvoja ja korvia koko pesun ajan.

Huuhtele erittäin huolellisesti. Puristele ensin liika vesi pois turkista ja kuivaa useammalla pyyhkeellä pyyhekuivaksi. Kuivaa lopuksi hiustenkuivaajalla (totuta kissasi tähän jo pennusta lähtien) tai lämpöpuhaltimella kampaa tai harjaa apuna käyttäen. Voit myös vuorotella puhalluksen ja kampaamisen kanssa. Turkki ei saa jäädä kiharaksi, vaan kuivaamista on jatkettava niin kauan, että turkki on ihoa myöten kuiva. Kysy kissasi kasvattajalta rotukohtaiset turkinhoito-ohjeet.

Maine Cooneja pestessä voi shampoamisen joutua tekemään useammin kuin kerran. Älä hätäile tässä liian pian huuhtelua kohti, vaan rauhassa vaahdota ja anna pesuaineiden vaikuttaa. Huuhtele pari kertaa vielä sen päälle kun olit ajatellut, että nyt riittää. Pesutiheys riippuu myös kissan karvan ja ihon tyypistä. Jotkut antavat turkin kuivahtaa itsekseen. Se vaatii tasaisin väliajoin kampaamista kihartumisen estämiseksi. Häntää ei kuulema saa kammata.

RASVAHÄNTÄ

Uroksilla ja joillain naarailla erittyy rasvaa hännän tyven päälipuolelle. Laita öljytöntä vauvantalkkia häntään aina tarvittaessa ja harjaa pois. Paras tapa on pestä häntä Svarfegalla tai Dreumexilla, jos rasvan eritys on runsasta. Hoitamaton rasvahäntä aiheuttaa karvanlähtöä ja iho voi myös tulehtua.

Kastroinnin myötä tämä ongelma katoaa. Dreumex on minulle tuntematon aine, isännän Svarfega toimii ja eläimille tarkoitettu Groomers Goop. Nämä aineet hierotaan kuivaan karvaan ja iholle asti, annetaan vaikuttaa ja huuhdellaan, jos rasvaa on klimppiin asti, tee puhdistus useamman kerran. Pennun hännän päällystä kannattaa alkaa tutkiskella viimeistään kun se on tullut sukukypsäksi. Aikainen ja säännöllinen hoito tähän ongelmaan on paras, silloin rasvoittuminen ei ehdi pahaksi. Ihovaurioon asti rasvoittunutta hännäntyveä ei kannata pestä, ennen kuin on käynyt näyttämässä sitä lääkärille.

Pennun kynnen leikkuuta

KYNNET

Leikkaa kissan kynsien kärjet säännöllisesti. Jos olet oikea kätinen, niin ota tassu vasempaan käteen ja paina peukalolla kynsi esiin tassusta ja leikkaa kynnen terävä kärkiosa pienillä kissojen kynsisaksilla.

Vauva Coonien kynnen voi alkuun leikata helposti ja näppärästi ihmisten isoilla kynsileikkureilla. Itse olen opettanut kissat syliin istumaan leikkaamisen ajaksi.

KORVAT JA KORVIEN ALUSET

Pyyhi kissan ulkokorvasta näkyvissä oleva vahaerite kuivalla tai korvanpuhdistusaineeseen kostutetulla vanutupolla. Älä kaivele korvakäytävää, se vain kiihdyttää vahan eritystä ja ärsyttää korvaa. Tarkkaile korvien kuntoa esim. korvapunkkitartunta on yleinen. Korvapunkit voidaan häätää ilman eläinlääkärillä käyntiä . Osta apteekista otita-para-salvaa ja seuraa käyttöohjetta.

En tiedä onko em. ainetta enää olemassakaan ja itse ottaisin ensin yhteyttä lääkäriin. Talouspaperilla ja/tai isoilla vanupuikoilla voi korvia myös puhdistella.

HAMPAAT, IKENET JA LEUKA

Tarkista säännöllisesti leuan puhtaus sekä hampaiden ja ikenien kunto. Vanhemmalla kissalla voi olla hammaskiveä ja ientulehdusta. Vähäiseen tulehdukseen voi auttaa penslaaminen esim. maustamattomalla Hibitane-liuoksella. Hammaskivi ja jatkuva ientulehdus vaativat eläinlääkärin apua.

Yritä opettaa kissa hampaiden pesuun. Avuksi hampaidenhoitoon on monenlaisia tuotteita. Se, että raksuja syödään kuivana eikä pääsääntöisesti anneta vain pehmytruokaa, ei voi olla hampaille huono juttu.

NYPPIMINEN

Näyttelykissa trimmataan yleensä nyppimällä hyvissä ajoin ennen näyttelypesua – pitkät törröttävät jouhikarvat poistetaan yksitellen sormin tai pinseteillä. Yksittäisen kuolleen karvan poistaminen ei yleensä aiheuta kissalle kipua.

Yksittäinen valkoinen karva mustalla tai sinisellä pohjalla nypitään, jos jaksetaan.

TURKKIONGELMAT

Eloton hilseilevä turkki voi johtua monesta syystä; yksipuolinen ruokavalio, pitkä kiima-aika, liian lämmin ja kuiva huoneilma, ihottuma tai madot. Tarkista ruokavalio (vitamiinit, rasvat, valkuaisaineet), lisää huoneilman kosteutta ja viileyttä, hanki apteekista kissalle sopiva matolääkitys tai vie kissa ihottuman vuoksi eläinlääkäriin. Ulkoilu suojatulla (verkko) parvekkeella, tarhassa tai valjaissa tekee hyvää myös pitkäkarvaisen kissan turkille.

Takkuinen turkki on kova pala kokeneellekin kissanomistajalle. Pienimmät takut voidaan irrottaa sormin nypläämällä. Isoa takkua halkaistaan vähitellen varovasti kamman kärjellä karvojen pituussuuntaan. Suuret ja huopaantuneet takut on syytä poistaa varovasti pala palalta tylppäkärkisillä saksilla (tai harvennussaksilla) siten, että saksien kärki koko ajan osoittaa ihosta poispäin. Jos turkki on päässyt pahasti takkuuntumaan tai kissa ei anna käsitellä itseään, on parasta antaa eläinlääkärin leikata tai ajella turkki kissan ollessa rauhoituksessa.

Jos löydän takkumykyrän ujutan takun ja kissan ihon väliin metallikamman, jonka jälkeen leikkaan kamman piikkien päältä saksilla takun pois. Kissan iho on kokoajan kamman piikkien suojassa saksilta tai nahan venyttämiseltä.

LISÄTIEDOT
Tarvitessasi lisätietoja kissan ja sen turkinhoitoon liittyvissä asioissa, voit aina kääntyä kissasi kasvattajan, kokeneiden kissanomistajien sekä rotujaostojen ja -yhdistysten toimihenkilöiden puoleen.

Kysykää rohkeasti.