Kaverit

Kuin kissat ja koirat

Ennen muinoin

Kuten me yritämme oppia kissan ja koiran kieltä, samaa tapahtuu näiden kahden eri lajin välillä. Uskon, että koirien ja kissojen sanattoman viestinnän ja eleiden lukutaidon oppiminen on heille helpompaa kuin meille. Jotain sellaista eläinten välisessä kommunikoinnissa on, jota me emme tule osaamaan. Tästäkin johtuen kannattaa tarkkailla omaa käytöstä uudessa tilanteessa, ettei itse ”tärisemällä” lietso turhaan joukkohysteriaa eläinlaumassa.

Ihmisenä kissan ja koiran eleitä tarkastellessa, suurin väärinymmärryksen vaara voisi olla hännän heilutuksen tulkinnassa. Kissa viuhtoo hännällä vihoissaan tai saalistaessaan ja koira riemuissaan sekä hämillään ollessaan. Meillä pentukissat ovat pitäneet koirien häntiä leluna, jossa on myös mukava möyhiä. Saattavat aikuisetkin kissat napata koiran heiluvan hännän pään joskus käpäläänsä, kun se somasti ulottuvilla heiluu tai läpsii penkillä nukkuvaa kissaa päähän herättäen sen. En ole myöskään havainnut parinkymmenen vuoden aikana, että yksikään koiristamme olisi tulkinnut vihamieliseksi eleeksi kissan tapaa siristellä silmiään, silloin kun kissa on tyytyväinen ja onnellinen.

Lauma kokooonpano 2009, Pösö tiineenä.

Ovikellon soidessa kun laumavartijakoirarynnäkkö iskee, kissat ovat ymmärtäneet, että nyt ei jäädä eteen isottelemaan vaan kannattaa suosiolla siirtyä alta pois ja pian ikkunalle katsomaan, mitä nyt oikein tapahtuu. Koirat vastaavasti ymmärsivät mitä tarkoitti kun Pitko käveli vartalo ryhdikkäänä, koirakielellä häntä pystyssä, päättäväisin askelin keskelle koirien mellastusta ja päästi vaativan tiukan ”maaauuuun!”. Leikkitappelu loppui välittömästi ja koirat ”päättivät” käydä makuulle. Minun piti vastaavaan tilanteeseen huutaa ” peer….le!! Nyt loppuu se riehuminen!!!” jolloin efekti oli, että ”Mitä mitä?!? ” ja sitten vasta toisesta käskystä maahan. Mennyt aikamuoto siksi, että tänään kolmen koiran sijaan laumassa on yksi saksanpaimenkoira. Hän onkin aikalailla kuten ensimmäinen belgianpaimenkoira, lupaava ”kissakuiskaaja”.

No kumpi ensin…

Sillä hankitaanko ensin koira vai kissa, ei ole mitään väliä. Ensimmäisen belgianpaimenkoiran aikana hankin ensimmäisen Maine Coonini ja hänen aikaan syntyivät ensimmäiset kasvattini. Koira oli kissaystävällinen jo geeneistään. Hän ei syönyt kissojen ruokia, vaikka ne olivat lattialla. Kun hän itse ruokaili, hän salli pentujen käydä ruoka-astiassaan pää edellä tutkimassa, mitä siellä on. Pennut saivat könytä tämän koiran päällä, miten tahtoivat, ilman mitään rajaa. Hänen jälkeen syntyneeseen koirapulaan, otin 5 -vuotiaan samanlaisen tervu-uroksen kahden aikuisen Coonin kaveriksi. Koiran ollessa hyvin saman oloinen kuin edellinen, koiraan tottuneet kissat eivät hänen tulostaan välittäneet. Uusi koira oli hyvällä ruokahalulla varustettu ja hänen myötä kissojen kupit siirtyivät pöydälle, missä ne ovat siitä asti olleet. Yhteiset juoma-astiat koirien kanssa, tänäkin päivänä, on kissojen oma valinta.

Juomakaukalot

Laumaan on myöhemmin sopeutettu sekä tuotuja että itse kasvatettuja pikkuisia Maine Cooneja, aikuinen saksanpaimenkoira, yksi aikuinen mies, kaksi vireätä saksanpaimenkoiran pentua(yksitellen). Aikuisen kissan sopeuttamisesta ihmiskoirakissalaumaan, ei meillä ole kokemusta. Keskenään vapaasti kotiin kissat ja koirat ovat saaneet jäädä vasta kun on todettu, että homma sujuu ja jonkinlainen luottamus ja yhteisymmärrys syntynyt. On hyvä miettiä etukäteen miten tai minne tulokkaan eristää, mikäli joutuu tähän tilanteeseen.

Ekoja kertoja koiran kaa

Kissanpentu koiralaumaan

Nagit ja sillit

Kannattaa investoida hyvään kiipeilytelineeseen, minne kissa tarvittaessa pääsee koiraa ”karkuun”. Kiipeilytelineen korkeilla tasoilla kissat nukkuvat mielellään ja tähyilevät ympäristöön. Turvallinen ja rauhallinen ruokintapaikka ja sopivasti syrjässä oleva nurkka hiekkalaatikolle ovat tarpeen. Jos on mahdollista, kannattaa antaa kissanpennun tutustua uuteen kotiin ensin ennen kuin tilaan tuodaan koira(t).

Helpoiten kissanpennun sopeuttaminen koiraan etenee, jos koira on ”hanskassa”. Koulutettu koira kuuntelee lauman johtajaa ja jättää käskystä pienen kissanpennun rauhaan, kun sen käytös menee yli kissan hilseen. Koira on yleensä niin ihastunut uuteen tulokkaaseen, että se ei malttaisi olla käpälöimättä, tökkimättä tai nuoleskelematta sitä. Pari kolme päivää tätä uutuudenviehätystä on kestänyt, jonka jälkeen tilanne on rauhoittunut. Kissan luontainen uteliaisuus ajaa sen tutustumaan ympäristöön ja samalla pikkuhiljaa myös koiriin. Se, että ensimmäinen yö kuurotetaan jossain piilossa ei ole tavatonta, eikä siitä tarvitse huolestua. Kaikkien muiden nukkuessa, tietämättänne, pikkukissa tutkii uutta ympäristöään.

Hajumaailmojen etukäteen tutuksi tekemisessä voi olla apua. Jos pentue on lähellä, voi tuoda pennun hajuisia tekstiilejä uuteen kotiin jo ennalta talon eläinten nuuskittavaksi. Samoin tulevasta kodista, voi tuoda pennuille jotain uudelta kodilta ja sen eläimiltä tuoksuvaa.

Mä tiedän että sä kasvat

meillä on kotona kissoja!!!!

Koiranpentu kissojen hyväksyttäväksi

Ennen koiranpennun tuloa taloon olen leikannut kissojen kynsistä terävät päät pois(kuten näyttelyyn mennessä), mikäli niitä on. Kissa saattaa käyttää kynsiään ja jos ne ovat kovin pitkät ja terävät siitä jää ikävä muisto pikkuiselle koiranpennulle, jota voi joutua pitkäänkin ”opastamaan” pois. Aikuiset kissat yleensä pärjäävät koiranpennun kanssa ja koiranpennut taas tuntuvat tottuvan mihin tahansa. Myös kissalle tulee kertoa, ettei se saa turhaan alistaa tai komentaa tulokasta.

Meille saapuneet koiranpennut ovat olleet luonteeltaan avoimia ja saaneet myös mallia kissakäyttäytymiseen aikuisilta koirilta. Sähinältä ei voi välttyä, kun rajoja tehdään kissojen toimesta koiranpennulle selväksi. Kissaa, joka rakastaisi menevää sakemanni-vauvaa silloin kun se haluaa maistaa sitä, juosta avosylin päin naamaa, jahdata räkä roiskuen sen perässä, ei meiltä löydy. Koiranpennun nukahdettua on hauska seurata kuinka sitä heti käydään nuuskimaan ja ihmettelemään.

Koiranpennut syövät kaikkea. Kissanhiekkalaatikko voi olla vastustamaton aarreaitta. Yksi saksanpaimenkoirista oli nuorena kissanpaskan perään. Huumoria sai hakea kun koira tulee portaita vastaan kissanpaskapökäle suupielessä ja hiekan jyviä matkalle leviteltynä. Toinen suuri houkutus koiranpennulle ovat pienet kissojen lelut. Nieltynä, niistä voi seurata pahimmillaan eläinlääkärireissu.

En herätä en….

Vieraat kissat ja koirat

Mielestäni ne säännöt jotka pätevät kissojen ja koirien kesken omassa laumassa, eivät sovellu kohtaamisiin vieraiden koirien tai kissojen kanssa. Pihalla oleileva koira ampaisee takuulla kissan perään vaikka ”omiaan” ei jahtaisikaan. Koiriin tottunut kissa voi olla helpompi, mutta en usko, että sekään rakastaa vieraita koirapusuja. Jos silti haluaa tutustuttaa lemmikkiään vieraisiin lemmikkeihin voi miettiä tyydyttääkö oman ”pitäähän sen nyt saada tutustua” tarpeen vai eläimen todellisen tarpeen. Meidän kokemus on, että kun omassa laumassa on ihan riittävästi eläinkontakteja, ei vieraiden kanssa ole lemmikin kokemuspohjaa kartuttavaa tarvetta seurustella. Tämä ei tarkoita sitä että se olisi kiellettyä. Turhaa stressiä ja pöpölöiden tarttumista saa välttää, ei siinä mitään pahaa ole.